"Jotenkin yhdistelmä aivotonta actionia ja kantaanottavaa sanomaa ei koskaan oikein toimi kunnolla, ja tässä siitä on hyvä esimerkki. Alun dokumenttikohtaukset olivat mielenkiintoisia, mutta sen jälkeen lähdettiin perus blockbuster-linjalle missä CGI ja räjähdykset hallitsevat. Melkoinen pettymys."

"VITTU MIKÄ LEFFA! En yhtään ihmettelisi jos menisi top-5 joukkoon niistä leffoista joita olen ikinä katsonut. Kaikki pelaa mestarillisesti. Musiikki, kuvaus ja näyttely sulautuvat sujuvasti yhteen, lisänä vielä aivan saatanan ahdistava tunnelma ja likainen olo katsomisen jälkeen. Rewatch jossain vaiheessa lähes pakollinen."

Kuuluu varmasti 2000-luvun elokuvien parhaimmistoon. Minimalistisesti ja kaikkea grandiosamaista Hollywood-skeidaa vältellen Good Night and Good Luck toimii samalla tavalla kuin Kaikki Presidentin Miehet, dramatisoitu dokumentti Amerikan ehkä synkimmistä ajoista keskellä kylmää sotaa. Näyttelytyö on hillittävyydessään mestarillista, tunnelma jäytävää ja tunteiden purkaus elokuvan lopussa lähes taattu. Clooney, lopeta näytteleminen ja tee enemmän niitä elokuvia!"

"Ei jaksa pitää jännitystä yllä 30 minuutin jälkeen. Sen sijaan että oltaisiin kunnolla keskitytty presidentin salamurhayritykseen, keskitytään aivan vasemmalla kädellä suhaistuun rakkaustarinaan Clintin ja Renen välillä. Muutenkin joutokäyntiä oltaisiin voitu rutkasti poistaa. Tällaisenaan tämä jättää puoliksikustun maun ja pettymyksen olotilan."

"Mikä tässä voi olla niin hyvää että annan tälle neljä ja puoli tähteä? Ehkä sen camp-arvolle, ehkä sille faktalle että Andy ei sanonut tai tehnyt mitään ohjatessaan tätä elokuvaa, tai se, että Kellopeli Appelsiinin tarina on raiskattu täydellisesti? Ei, vaan sille kuinka yllättävän mietteliäs ja ajatuksia herättävä se on. Väkivalta, seksi ja nahka yhdistyvät kieroutuneella tavalla tässä pop-taiteen omituisimmassa muodossa."

Ei oikein kiinnostaisi katsella enää yhtäkään näiden huumehörhöjen tekemää "taidepläjäystä".

"How can a H.G Wells story be completely f--ked up? What`s this film and you WILL know the answer to this question."

"Rahastuksen makua ilmassa. Ei Taggarttia, ei moottoriturpaa, ei kasarifiilistä, joku vitun Uncle-Dave ja ehkä maailman typerin twisti. Kyllähän tämän kerran katsoo, mutta ei useammin."

"Yksinkertainen mutta vallankumouksellinen independent-elokuvan maihinnousu, joka vielä tänäkin päivänä tuntuu uudelta ja tuoreelta improvisoivien näyttelijöiden ja tylyn kuvaustyylinsä vuoksi."

Haista paska Albert Pyun! Vaikka leffasi olikin visuaalisesti todella hieno ja kasarityylinen niin kaikki muu on syvältä perseestä, että se tulee jo suun kautta ulos. Ei tästä kukaan täysissä järjissään oleva voi pitää."